Nastat vaiko kitkat?
- Ari66
- Mesen Invaryhmä®
- Viestit: 13054
- Liittynyt: 29.9.2005 11:11
- Paikkakunta: Hki-Utsjoki-Barentsinmeri
- Viesti:
Lähde: © Helsingin Sanomat 14. joulukuuta 2005
Osasto: Mielipide
Otsikko: Nastarenkaat kannattaisi panna verolle
Eräs keskeinen syy marraskuun loppupuolella mitattuun huonoon ilman laatuun Helsingissä oli nastarenkaiden irrottama pöly.
Ongelma on tuttu erityisesti keväisin.
Oslon kaupungissa ongelma ratkaistiin nastarengasmaksulla, joka käytännössä lopetti nastojen käytön ja puhdisti ilman.
Nastarenkaiden hyvä puoli on se, että ne karhentavat liukkaan tien pinnan niin, että myös ilman nastoja on hyvä ja turvallista ajaa.
Tähän karhentamistyöhön ei kuitenkaan tarvita läheskään nykyistä nastarengasmäärää.
Siksi olisi löydettävä keino, jolla liikenteessä olevien nastarenkaiden määrä saataisiin, mahdollisen täyskiellon sijasta,
laskemaan oleellisesti nykyisestä.
Ratkaisuna voisi olla nasta-rengasvero.
Se sisällytettäisiin uusien renkaiden hintaan. Näin nastaton vaihtoehto tulisi huomattavasti edullisemmaksi.
Vero vaikuttaisi luonnollisesti melko hitaasti eli siinä tahdissä kuin uusia renkaita hankitaan.
Toisaalta veron suuruutta säätelemällä voitaisiin ohjata nastarenkaiden määrää kohti ihannetilannetta.
Vero olisi voitava vielä korvamerkitä niin, että sen tuotto käytettäisiin yksinomaan nastarenkaiden käytöstä aiheutuvien vahinkojen,
esimerkiksi urien, korjaamiseen.
Vero voisi olla myös progressiivinen eli suurempikokoisten renkaiden kohdalla sen suhteellinen osuus olisi suurempi kuin pienikokoisissa renkaissa.
Kookkaat ja usein paremmin varustellut autot tarvitsevat vielä vähemmän nastoja kuin pienemmät.
Nastarengasvero olisi hallinnollisesti helpoin ja näin myös edullisin tapa vähentää nastoista aiheutuvaa haittaa.
Alueelliset tai muut kunnalliset ratkaisut ovat usein byrokraattisia ja kalliita sekä alueelle satunnaisesti saapuvia autoilijoita syrjiviä.
Olen ajanut jo 25 vuotta ympäri Suomen ongelmitta talvisin ilman nastoja, joten en ymmärrä, mihin niitä oikeastaan tarvitaan.
Näen nastattomuudessa vain myönteisiä puolia.
Renkaat ovat hiljaisemmat (jopa hiljaisemmat kuin matalaprofiiliset kesärenkaat), talvirenkaat voi asentaa alle milloin vain eli aina ennen ensimmäisiä liukkaita kelejä eikä tarvitse välittää nastarenkaiden käyttöajoista ja mikä tärkeintä,
ne ovat ympäristöystävällisempi ja tien hoidon kustannuksia säästävä vaihtoehto.
Heikki Artman
Espoo
------------------
Yllä oleva oli siis Hesarin mielipideosastolla.
Tuli artikkeli mieleen, niin lainasinpa sen tännekin, aiheeseen sopivasti liittyen
Vastaava viesti vastaavassa gallupissa myös "naapurifoorumilla".
Illan ratoksi skannailin tarinan lehdestä, tekstintunnistussoftaa käyttäen ja samalla sitä opetellen.
Liekö sattumaa, mutta tämä viesti tuli aiheen kolmannen sivun ensimmäiseksi viestiksi kummallakin foorumilla
Osasto: Mielipide
Otsikko: Nastarenkaat kannattaisi panna verolle
Eräs keskeinen syy marraskuun loppupuolella mitattuun huonoon ilman laatuun Helsingissä oli nastarenkaiden irrottama pöly.
Ongelma on tuttu erityisesti keväisin.
Oslon kaupungissa ongelma ratkaistiin nastarengasmaksulla, joka käytännössä lopetti nastojen käytön ja puhdisti ilman.
Nastarenkaiden hyvä puoli on se, että ne karhentavat liukkaan tien pinnan niin, että myös ilman nastoja on hyvä ja turvallista ajaa.
Tähän karhentamistyöhön ei kuitenkaan tarvita läheskään nykyistä nastarengasmäärää.
Siksi olisi löydettävä keino, jolla liikenteessä olevien nastarenkaiden määrä saataisiin, mahdollisen täyskiellon sijasta,
laskemaan oleellisesti nykyisestä.
Ratkaisuna voisi olla nasta-rengasvero.
Se sisällytettäisiin uusien renkaiden hintaan. Näin nastaton vaihtoehto tulisi huomattavasti edullisemmaksi.
Vero vaikuttaisi luonnollisesti melko hitaasti eli siinä tahdissä kuin uusia renkaita hankitaan.
Toisaalta veron suuruutta säätelemällä voitaisiin ohjata nastarenkaiden määrää kohti ihannetilannetta.
Vero olisi voitava vielä korvamerkitä niin, että sen tuotto käytettäisiin yksinomaan nastarenkaiden käytöstä aiheutuvien vahinkojen,
esimerkiksi urien, korjaamiseen.
Vero voisi olla myös progressiivinen eli suurempikokoisten renkaiden kohdalla sen suhteellinen osuus olisi suurempi kuin pienikokoisissa renkaissa.
Kookkaat ja usein paremmin varustellut autot tarvitsevat vielä vähemmän nastoja kuin pienemmät.
Nastarengasvero olisi hallinnollisesti helpoin ja näin myös edullisin tapa vähentää nastoista aiheutuvaa haittaa.
Alueelliset tai muut kunnalliset ratkaisut ovat usein byrokraattisia ja kalliita sekä alueelle satunnaisesti saapuvia autoilijoita syrjiviä.
Olen ajanut jo 25 vuotta ympäri Suomen ongelmitta talvisin ilman nastoja, joten en ymmärrä, mihin niitä oikeastaan tarvitaan.
Näen nastattomuudessa vain myönteisiä puolia.
Renkaat ovat hiljaisemmat (jopa hiljaisemmat kuin matalaprofiiliset kesärenkaat), talvirenkaat voi asentaa alle milloin vain eli aina ennen ensimmäisiä liukkaita kelejä eikä tarvitse välittää nastarenkaiden käyttöajoista ja mikä tärkeintä,
ne ovat ympäristöystävällisempi ja tien hoidon kustannuksia säästävä vaihtoehto.
Heikki Artman
Espoo
------------------
Yllä oleva oli siis Hesarin mielipideosastolla.
Tuli artikkeli mieleen, niin lainasinpa sen tännekin, aiheeseen sopivasti liittyen
Vastaava viesti vastaavassa gallupissa myös "naapurifoorumilla".
Illan ratoksi skannailin tarinan lehdestä, tekstintunnistussoftaa käyttäen ja samalla sitä opetellen.
Liekö sattumaa, mutta tämä viesti tuli aiheen kolmannen sivun ensimmäiseksi viestiksi kummallakin foorumilla
7.4.2004
Katupölyn tutkimusprojektista tuloksia:
YTV:n hallitus merkitsi tiedoksi katupölyn tutkimusprojektin kaksi raporttia, joista seuraavassa yhteenveto:
YTV:n ympäristötoimisto osallistui tutkimukseen, jossa selvitettiin katupölyn koostumusta ja sen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä kaupunkiympäristössä. Erityisesti haluttiin selvittää asfaltin ja hiekoitushiekan osuuksia keväisten katupölyepisodien aikana. Projekti sai rahoitusta MOBILE2-tutkimusohjelmasta, ja siinä tehtiin mittauksia Pohjoisrannassa, Tikkurilassa sekä Fortumin koeradalla Porvoossa. Nyt raportoidu tutkimukset ovat osa laajempaa katupölyn tutkimusprojektia, jossa on aiemmin raportoitu tuloksia mm. Museokadulla, Tikkurilassa ja Fortumin koeradalla tehdyistä mittauksista. Nyt raportoidussa tutkimuksessa pyritään selvittämään erityisesti keväisin esiintyvien korkeiden pölypitoisuuksien aiheuttaja.
Kevätpölyaikana Tikkurilassa valtaosa hiukkasista oli mineraalihiukkasia, joista noin 80 % arvioitiin olevan peräisin hiekoitushiekasta. Koeratatutkimuksissa on havaittu, että hiekoitushiekan osuus leijuvassa pölyssä on sitä suurempi, mitä hienojakoisempaa käytetty hiekka on ollut. Jauhautuneen hiekan osuus leijumassa on n. 30 %, jos hiekan raekoko on 2 – 5,6 mm, ja n. 70 %, jos raekoko on 1 – 5,6 mm. Tikkurilassa ajoradalla käytetyn hiekan raekoko on ollut vieläkin pienempi eli 0,5 – 3 mm. Koeradalla on lisäksi havaittu, että hienojakoinen hiekka kuluttaa asfalttia enemmän kuin karkea. Siten Tikkurilassa käytetty hienojakoinen hiekoitusmurske on ainakin osittain syynä Tikkurilan korkeisiin pölypitoisuuksiin keväisin.
Koeratamittauksissa oli aiemmin havaittu, että ilmassa leijuvan pölyn määrä on sitä suurempi, mitä enemmän hiekoitushiekkaa käytetään. Samoin oli todettu, että hiekka kuluttaa asfalttia sitä enemmän, mitä kovempia mineraaleja hiekka sisältää. Hiekan asfalttia kuluttava vaikutus oli kitkarenkailla lähes yhtä suuri kuin nastarenkailla. Nyt raportoitavassa tutkimuksessa todettiin, että asfaltin valmistuksessa käytetyllä kiviaineksella ei ole merkittävää vaikutusta leijuvan pölyn muodostumiseen. Yleensä hiekan jauhautuessa ja asfaltin kuluessa syntyvät hiukkaset ovat melko suuria ja nostavat lähinnä kokonaisleijuman ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että samalla syntyy jonkin verran myös pieniä hiukkasia.
Kielletään vaan nastat, eli joudutaan lisäämään hiekoitusta.
Ei se pölyn muodostuminen ja asfaltin kuluminen paljoa taida muuttua
Katupölyn tutkimusprojektista tuloksia:
YTV:n hallitus merkitsi tiedoksi katupölyn tutkimusprojektin kaksi raporttia, joista seuraavassa yhteenveto:
YTV:n ympäristötoimisto osallistui tutkimukseen, jossa selvitettiin katupölyn koostumusta ja sen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä kaupunkiympäristössä. Erityisesti haluttiin selvittää asfaltin ja hiekoitushiekan osuuksia keväisten katupölyepisodien aikana. Projekti sai rahoitusta MOBILE2-tutkimusohjelmasta, ja siinä tehtiin mittauksia Pohjoisrannassa, Tikkurilassa sekä Fortumin koeradalla Porvoossa. Nyt raportoidu tutkimukset ovat osa laajempaa katupölyn tutkimusprojektia, jossa on aiemmin raportoitu tuloksia mm. Museokadulla, Tikkurilassa ja Fortumin koeradalla tehdyistä mittauksista. Nyt raportoidussa tutkimuksessa pyritään selvittämään erityisesti keväisin esiintyvien korkeiden pölypitoisuuksien aiheuttaja.
Kevätpölyaikana Tikkurilassa valtaosa hiukkasista oli mineraalihiukkasia, joista noin 80 % arvioitiin olevan peräisin hiekoitushiekasta. Koeratatutkimuksissa on havaittu, että hiekoitushiekan osuus leijuvassa pölyssä on sitä suurempi, mitä hienojakoisempaa käytetty hiekka on ollut. Jauhautuneen hiekan osuus leijumassa on n. 30 %, jos hiekan raekoko on 2 – 5,6 mm, ja n. 70 %, jos raekoko on 1 – 5,6 mm. Tikkurilassa ajoradalla käytetyn hiekan raekoko on ollut vieläkin pienempi eli 0,5 – 3 mm. Koeradalla on lisäksi havaittu, että hienojakoinen hiekka kuluttaa asfalttia enemmän kuin karkea. Siten Tikkurilassa käytetty hienojakoinen hiekoitusmurske on ainakin osittain syynä Tikkurilan korkeisiin pölypitoisuuksiin keväisin.
Koeratamittauksissa oli aiemmin havaittu, että ilmassa leijuvan pölyn määrä on sitä suurempi, mitä enemmän hiekoitushiekkaa käytetään. Samoin oli todettu, että hiekka kuluttaa asfalttia sitä enemmän, mitä kovempia mineraaleja hiekka sisältää. Hiekan asfalttia kuluttava vaikutus oli kitkarenkailla lähes yhtä suuri kuin nastarenkailla. Nyt raportoitavassa tutkimuksessa todettiin, että asfaltin valmistuksessa käytetyllä kiviaineksella ei ole merkittävää vaikutusta leijuvan pölyn muodostumiseen. Yleensä hiekan jauhautuessa ja asfaltin kuluessa syntyvät hiukkaset ovat melko suuria ja nostavat lähinnä kokonaisleijuman ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että samalla syntyy jonkin verran myös pieniä hiukkasia.
Kielletään vaan nastat, eli joudutaan lisäämään hiekoitusta.
Ei se pölyn muodostuminen ja asfaltin kuluminen paljoa taida muuttua
- Ari66
- Mesen Invaryhmä®
- Viestit: 13054
- Liittynyt: 29.9.2005 11:11
- Paikkakunta: Hki-Utsjoki-Barentsinmeri
- Viesti:
Tämä aihe uhkasi jäädä kovasti unholaan
Onneksi oli taas tänään tapahtumaketju, joka kirvoitti mielen muistamaan tämänkin threadin olemassaolon
Ajelin illalla Vihdintietä Kehä III:lta kohti keskustaa ja matkallahan on useita liikennevaloja.
Tien pintakin hierottu kiiltäväksi peiliksi.
No sattui viereen useiden valojen kohdalle semmoinen pieni jakeluauto, mitä näitä nyt on...Jumper ja sen semmosia.
Kovasti nousi autossa kierrokset, kun oletettu valonvaihtohetki alkoi lähestyä.
Kolmet-neljät valolähdöt kuski jaksoi revitellä nastat rapisten, kunnes totesi tilanteen toivottomuuden.
MB laatikko W -asennolla lipui menojaan.
Näissä olosuhteissa ei kysytty voimaa, vaan pitoa.
Sitähän tarjoili luonnollisesti: Continental ContiViking -kitkarengas
....ja seuraava kommentti ?
Onneksi oli taas tänään tapahtumaketju, joka kirvoitti mielen muistamaan tämänkin threadin olemassaolon
Ajelin illalla Vihdintietä Kehä III:lta kohti keskustaa ja matkallahan on useita liikennevaloja.
Tien pintakin hierottu kiiltäväksi peiliksi.
No sattui viereen useiden valojen kohdalle semmoinen pieni jakeluauto, mitä näitä nyt on...Jumper ja sen semmosia.
Kovasti nousi autossa kierrokset, kun oletettu valonvaihtohetki alkoi lähestyä.
Kolmet-neljät valolähdöt kuski jaksoi revitellä nastat rapisten, kunnes totesi tilanteen toivottomuuden.
MB laatikko W -asennolla lipui menojaan.
Näissä olosuhteissa ei kysytty voimaa, vaan pitoa.
Sitähän tarjoili luonnollisesti: Continental ContiViking -kitkarengas
....ja seuraava kommentti ?
- Ari66
- Mesen Invaryhmä®
- Viestit: 13054
- Liittynyt: 29.9.2005 11:11
- Paikkakunta: Hki-Utsjoki-Barentsinmeri
- Viesti:
JS kirjoitti:Aivan.. kyseenalaista tuollainen kiihdyttelykisat..XUX63 kirjoitti:Ari66 vaan leuhottaa kun kaks kertaa talvessa saa näyttää kitkoilla nasta-pakettiautolle närhenmunat liikennevaloissa
Tarkennus: Kiihdyttelykisaa ei ollut muun, kuin sen vieruskaistan kaverin mielestä.
Itsehän ajelin vain tavanomaisen leppoisasti "luu karmilla", savuketta maistellen ja stereoista sopivaa kanavaa etsien.
- Ari66
- Mesen Invaryhmä®
- Viestit: 13054
- Liittynyt: 29.9.2005 11:11
- Paikkakunta: Hki-Utsjoki-Barentsinmeri
- Viesti:
Joskus kannattanee tutustua Helsingin "jäättömään" talvikeliin.J.T.S kirjoitti:Juurikin näin, myös tiälläkin päin.Sjtv kirjoitti:Nastat ehdottomasti alle kaikkiin vehkeisiin. Pitää päästä jääteitä ajeleen missä ei muut ole vielä kerinneet kulkemaan että kitkoilla löytyisi pitoa. Kitkoja voisi käyttää jos asuisi jossain missä ei jäätä olisi kuten helsinki vaikka.
On meinaan aika liposta, kun suuri automäärä hieroo lumen ja jään tiukkaan asvaltin pintaan peilikirkkaaksi pinnoitteeksi.
Minäkin olen "maalla" (jopa metsässä) asunut, vasta viidettä vuotta pääkaupunkiseudulla....
Ompa hyvä ja mielenkiintoinen topikki.
Mie oon aina nastoilla ajanu... jaa kerran oli appiukon auto lainassa
ja vanhaan mallin mukaan ajelemalla risteystä lähetyessä alako ABS rutiseen
melelko herkästi. Joteki oli liposen tuntusta.
Omassa lossissa o nii kipakka tuo ahtojen nousu, että taitaa olla parempi ajaa nastoilla.
Tai siis: ensin ei vedä ja sitten se sutii.
Arilla on niin moterni kampe, että se vetää jo alhaalta.
Ei tule semmosta pidon murtavaa vääntöpiikkiä.
Suxen väännöistä ei viitti ees puhua, tullee paha mieli.
Ny on Misukan Ivalot alla, tuli auton mukana.
Työpaikan Hyndai-kuski kyseli, onko kitkat ku ei nastat ropise?
Mie siihen että: Eiku tää on Mersu.
Mie oon aina nastoilla ajanu... jaa kerran oli appiukon auto lainassa
ja vanhaan mallin mukaan ajelemalla risteystä lähetyessä alako ABS rutiseen
melelko herkästi. Joteki oli liposen tuntusta.
Omassa lossissa o nii kipakka tuo ahtojen nousu, että taitaa olla parempi ajaa nastoilla.
Tai siis: ensin ei vedä ja sitten se sutii.
Arilla on niin moterni kampe, että se vetää jo alhaalta.
Ei tule semmosta pidon murtavaa vääntöpiikkiä.
Suxen väännöistä ei viitti ees puhua, tullee paha mieli.
Ny on Misukan Ivalot alla, tuli auton mukana.
Työpaikan Hyndai-kuski kyseli, onko kitkat ku ei nastat ropise?
Mie siihen että: Eiku tää on Mersu.
Pro HVM
Hop. Olisi naapurifoorumin puolella tarjolla uudet Pirellin kitkat (15-reikäsine vanteineen). Onko noista kokemusta, tekeekö niillä mitään?
X218 CLS 250 CDI Shooting Brake
entisiä mersuja: S213 E 220 d, W251 R 280 CDI, S124 E 280, V220 S 500 L, W115 220 D, W210 E 220 CDI, S211 E 220 CDI T Classic A, W204 C 200 CDI, W210 E 300 D Classic A, W202 C 220 Elegance A, W124 200 D
entisiä mersuja: S213 E 220 d, W251 R 280 CDI, S124 E 280, V220 S 500 L, W115 220 D, W210 E 220 CDI, S211 E 220 CDI T Classic A, W204 C 200 CDI, W210 E 300 D Classic A, W202 C 220 Elegance A, W124 200 D
500 euroa vanteineen... Ei niin halvat ettäkö kannattaisi kesällä ehdoin tahdoin tuhota. Ainakaan Nokian kitkoilla ei taas kesällä tehnyt mitään, talvella taas olivat todella hyvät.HVM kirjoitti:Kesärenkaina menee. Mutta jos on halavat niin osta pois.luokyio kirjoitti:Hop. Olisi naapurifoorumin puolella tarjolla uudet Pirellin kitkat (15-reikäsine vanteineen). Onko noista kokemusta, tekeekö niillä mitään?
Miltähän näyttää 205/65-15-munkit W124:n alla... Taitaa olla jo aika korkea profiili. Kai ne kuitenkin pyörisi alla?
X218 CLS 250 CDI Shooting Brake
entisiä mersuja: S213 E 220 d, W251 R 280 CDI, S124 E 280, V220 S 500 L, W115 220 D, W210 E 220 CDI, S211 E 220 CDI T Classic A, W204 C 200 CDI, W210 E 300 D Classic A, W202 C 220 Elegance A, W124 200 D
entisiä mersuja: S213 E 220 d, W251 R 280 CDI, S124 E 280, V220 S 500 L, W115 220 D, W210 E 220 CDI, S211 E 220 CDI T Classic A, W204 C 200 CDI, W210 E 300 D Classic A, W202 C 220 Elegance A, W124 200 D
Hmmm...Eli renkaiden hinnaksi jää laskutavasta riippuen noin 200-250e. Muistelen että Pirelli ei pärjännyt testeissä kummoisesti, mutta sehän on perinteisesti hyvä rengas lumettomille isoille teille. Uutena varmaan ajaa talvirenkaan virkaa ihan tyydyttävästi muissakin olosuhteissa.luokyio kirjoitti:500 euroa vanteineen... Ei niin halvat ettäkö kannattaisi kesällä ehdoin tahdoin tuhota. Ainakaan Nokian kitkoilla ei taas kesällä tehnyt mitään, talvella taas olivat todella hyvät.HVM kirjoitti:Kesärenkaina menee. Mutta jos on halavat niin osta pois.luokyio kirjoitti:Hop. Olisi naapurifoorumin puolella tarjolla uudet Pirellin kitkat (15-reikäsine vanteineen). Onko noista kokemusta, tekeekö niillä mitään?
Tarjoaisin itse 400, ei tuo niin huonollle kaupalle kuulosta. Ja tuuma oletettavasti 15"?
Herra oletti ihan oikein. Mitä nyt tuossa Googlettelin testituloksia, niin ei järin mairittele Pirelliä ne... Kitkatesteissä aina kahden viimeisen sakissa ja alta seitsemän arvosanalla. Entten tentten teelika mentten.HVM kirjoitti:Hmmm...Eli renkaiden hinnaksi jää laskutavasta riippuen noin 200-250e. Muistelen että Pirelli ei pärjännyt testeissä kummoisesti, mutta sehän on perinteisesti hyvä rengas lumettomille isoille teille. Uutena varmaan ajaa talvirenkaan virkaa ihan tyydyttävästi muissakin olosuhteissa.luokyio kirjoitti:500 euroa vanteineen... Ei niin halvat ettäkö kannattaisi kesällä ehdoin tahdoin tuhota. Ainakaan Nokian kitkoilla ei taas kesällä tehnyt mitään, talvella taas olivat todella hyvät.HVM kirjoitti: Kesärenkaina menee. Mutta jos on halavat niin osta pois.
Tarjoaisin itse 400, ei tuo niin huonollle kaupalle kuulosta. Ja tuuma oletettavasti 15"?
X218 CLS 250 CDI Shooting Brake
entisiä mersuja: S213 E 220 d, W251 R 280 CDI, S124 E 280, V220 S 500 L, W115 220 D, W210 E 220 CDI, S211 E 220 CDI T Classic A, W204 C 200 CDI, W210 E 300 D Classic A, W202 C 220 Elegance A, W124 200 D
entisiä mersuja: S213 E 220 d, W251 R 280 CDI, S124 E 280, V220 S 500 L, W115 220 D, W210 E 220 CDI, S211 E 220 CDI T Classic A, W204 C 200 CDI, W210 E 300 D Classic A, W202 C 220 Elegance A, W124 200 D
No hoho! Huonoimmat talvirenkaat mitkä mulla on ikinä ollut, trokasin kiiruusti eteenpäin yhden talven jälkeen.dealer kirjoitti:Kuluneella viikolla koettua:
- W124 230E aut. ja uudet Marangoni Meteor Grip nastarenkaat.
Liukkaat kuin mitkä, vaikea joskin tavallaan hauska ajettava.
Ero laaturenkaisiin (tässä tapauksessa Hakkis) on u-s-k-o-m-a-t-o-n.
S124 300TD -93
W123 200 -84
W111 220 SeB -64 projekti
EX: BMW 520i -84
EX: MB 190 -89
EX: MB 300TE 4matic -89
EX: Land Rover Discovery Tdi -97
W123 200 -84
W111 220 SeB -64 projekti
EX: BMW 520i -84
EX: MB 190 -89
EX: MB 300TE 4matic -89
EX: Land Rover Discovery Tdi -97
Kitkoilla iliman muuta!
Viime talvi meni Nokian Q:t alla, ihan ok (ASD auttoi).
Tämän talven on ollut Continentalit, onhan hyvät renkaat! Ei ole ollut ongelmia vaikka ASD puuttuukin. On tullut ylämäissä Yaris Versot nastarenkailla perse edellä vastaan, mutta kyl mää maar pääsin keskeltä mäkeäkin hyvin liikkeelle. Eikä oo mitään lisäpainoakaan perässä.
Viime talvi meni Nokian Q:t alla, ihan ok (ASD auttoi).
Tämän talven on ollut Continentalit, onhan hyvät renkaat! Ei ole ollut ongelmia vaikka ASD puuttuukin. On tullut ylämäissä Yaris Versot nastarenkailla perse edellä vastaan, mutta kyl mää maar pääsin keskeltä mäkeäkin hyvin liikkeelle. Eikä oo mitään lisäpainoakaan perässä.
- MB R129 500SL
- MB W176 180cdi AMG Sport
- Range Rover Velar D300 First Edition
- MB W176 180cdi AMG Sport
- Range Rover Velar D300 First Edition
- HÄRSKI
- Yleismies
- Viestit: 190
- Liittynyt: 21.10.2005 9:40
- Paikkakunta: Bionmäki, Vuoksenniska Las Vegas
Nastoilla ajellaan wanhalla muistilla.
Kuka sitä nyt kitkarenkailla talvella ajaa, kun samoilla renkailla voi ajaa kesälläkin.
Eli kitkat on kesäkumit ja nastarenkaat on tarkoitettu suomen talveen.
Ei ne kitkat taida niin kovin häävit olla kesälläkään,sellaiset välikelin renkaat.
Kuka sitä nyt kitkarenkailla talvella ajaa, kun samoilla renkailla voi ajaa kesälläkin.
Eli kitkat on kesäkumit ja nastarenkaat on tarkoitettu suomen talveen.
Ei ne kitkat taida niin kovin häävit olla kesälläkään,sellaiset välikelin renkaat.
TÄSSÄ HALPAA MAINOSTILAA MYYTÄVÄNÄ.
Vuoden 1998 290 td farmariväyrysellä kuljetan itseäni.
Vuoden 1998 290 td farmariväyrysellä kuljetan itseäni.
- neitinäppärä
- Viestit: 468
- Liittynyt: 07.8.2006 22:32
- Paikkakunta: Oulu