ASD toiminta ilman painetta. 30% lukitus?

[Mika_M91]

Parista eri aiheesta luin/päättelin että ASD lukitsisi tuon 30% verran ilman painetta. Onko tämä totta vai tarua? Kyllähän tuo 30% auttaisi jo pahassa paikassa.
" ASD-perän kanssa tulee 30% kitkalukko."
"lukko tippuukin 40km/h jälkeen 100%->~30% "

[Roisto]

Varmaan näin alunperin tai olikohan sille määritelty joku Nm-arvo, jonka se kitkalukko jarruttaa. Tieten tuo lupaus voi olla uusille kitkalevyille. Jos on levyt kuluneet & jousipaine vähentynyt, voi olla että se ei enää niin paljon pidä.

t.
Risto

[AK47]

Parista eri aiheesta luin/päättelin että ASD lukitsisi tuon 30% verran ilman painetta. Onko tämä totta vai tarua? Kyllähän tuo 30% auttaisi jo pahassa paikassa.
" ASD-perän kanssa tulee 30% kitkalukko."
"lukko tippuukin 40km/h jälkeen 100%->~30% "

Oon luullu että 124 ja 201 asd olisi maksimissaan 30% ja tippuu kokonaan pois jossain 40kmh kohilla.....

Mun mielestä teknisesti oltava joko 0 tai 100% normiajossa, muuten siellä hankaa kitkapinnat kokoajan ja se taas ei voi kestää kovin pitkälle.... Ja taasen 100% ei voi olla kun sit se menis metsään mutkissa kovemmissa vauheissa.

Mutta kai nyt joku forumilainen oikeesti ton tietää?

[Marco]

40km/h nopeuteen asti on 100% lukko, siitä ylöspäin 35% lukko. Ja toiminnassa, kun pyörien nopeusero 2%. Ei siellä normaalisti ole lukko päällä yhtään prosenttia ja miksi pitäisikään?

[Roisto]

Se kitkalukko perustuu tosiaan siihen, että jos renkaat koettavat pyöriä eri nopeudella, niin tasauspyörästön kartiopyörät painuvat ulospäin, jolloin kitkapinnat hidastavat pyörimiseroa. Tuo voima on kuitenkin paljon pienempi kuin se, minkä ASD tuottaa hydraulisesti. Myös se lukitsee kitkan avulla mutta jämäkämmin. Siellä on kuitenkin muistaakseni jonkinlainen esijännityskin – voin tarkistaa illalla ASD-kirjasta, mitä se taas sanoikaan.

Mm. 126:ssa käytetty kitkalukko perustuu pitkälti samaan vänkäämisvoimaan esijännityksellä ilman hydrauliikkaa. En muista sen lukitusprosenttia tai -momenttia. Sen perästä ei kuitenkaan uutena saa tämmöinen kynäniska pyöritettyä vetoakselin laippoja eri suuntiin.

t.
Risto

[AK47]

Se kitkalukko perustuu tosiaan siihen, että jos renkaat koettavat pyöriä eri nopeudella, niin tasauspyörästön kartiopyörät painuvat ulospäin, jolloin kitkapinnat hidastavat pyörimiseroa. Tuo voima on kuitenkin paljon pienempi kuin se, minkä ASD tuottaa hydraulisesti. Myös se lukitsee kitkan avulla mutta jämäkämmin. Siellä on kuitenkin muistaakseni jonkinlainen esijännityskin – voin tarkistaa illalla ASD-kirjasta, mitä se taas sanoikaan.

Mm. 126:ssa käytetty kitkalukko perustuu pitkälti samaan vänkäämisvoimaan esijännityksellä ilman hydrauliikkaa. En muista sen lukitusprosenttia tai -momenttia. Sen perästä ei kuitenkaan uutena saa tämmöinen kynäniska pyöritettyä vetoakselin laippoja eri suuntiin.

t.
Risto

Alkoihan sieltä tulla lukuja kaheltakin ukolta.

Vai siihen se penkkilapuissa sipilöitävä (vatuloitava) tehohäviön suuri määrä perustuu että perä hotkaisee vääntömomenttikakusta isännän osan....

[Mika.T]

Vai siihen se penkkilapuissa sipilöitävä (vatuloitava) tehohäviön suuri määrä perustuu että perä hotkaisee vääntömomenttikakusta isännän osan....

Siis eihän se lukkoperä penkityksessä "syö" tehoa sen enempää kuin normaali avoin murikkakaan, kun renkaat pyörii samaa nopeutta.
Renkaiden pyörimisnopeuden ero aiheutaa kitkapintojen pyörimistä toisiaan vasten ja yrittää siten tasata vetoakseleiden pyörimisnopeuden.

jos kitkapinnat luistaisi jatkuvasti suoraa ajaessa niin perän öljyt kiehuisi "välittömästi"

[Easy Rider]

Vai siihen se penkkilapuissa sipilöitävä (vatuloitava) tehohäviön suuri määrä perustuu että perä hotkaisee vääntömomenttikakusta isännän osan....

Siis eihän se lukkoperä penkityksessä "syö" tehoa sen enempää kuin normaali avoin murikkakaan, kun renkaat pyörii samaa nopeutta.
Renkaiden pyörimisnopeuden ero aiheutaa kitkapintojen pyörimistä toisiaan vasten ja yrittää siten tasata vetoakseleiden pyörimisnopeuden.

jos kitkapinnat luistaisi jatkuvasti suoraa ajaessa niin perän öljyt kiehuisi "välittömästi"

Sen ne tekeekin sekarenkailla ajellen ja kitkat on sileenä. Lopulta rattaat pohjaa ja perä ryhtyy piakkoin romuksi.

ASD tarttuu hivenen (~20-30%) kartiohammaspyörien erkanemispyrkimyksen (aksiaalivoiman) takia. Pyörimisnopeusantureiden kanssa lisätään tarvitessa hydraulipaine kiristämään levyjä, muistaakseni kahdessa eri nopeuserossa ja paineessa. Lopen lukituksen ollessa liki 100:aa prosenttia. Nelisenkymppiä vauhtia ja systeemi tosiaan luovuttaa ajoturvallisuuden nimissä.

190-mallin moniventtiiliversioissa sai alkuun samaa kitkalukkoa, ilman hydrauliikkaa. Näissä sisimmät välilevyt ovat kuulopuheen mukaan ns. jousilevyt, eli taffelilastun malliset. Yhden olen purkanut ja levyt oli siinä suorat.

Jenkkien Gov Lock tjsp. pelittää just samalla tavalla, kuin ASD, muttei käytä antureita, keinoälyä, sähköä, tai hydrauliikkaa. Kaikki käy mekaanisesti ja tasauspyörästön sisällä.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=tTGZOJQQBeE[/youtube]

[AK47]

Vai siihen se penkkilapuissa sipilöitävä (vatuloitava) tehohäviön suuri määrä perustuu että perä hotkaisee vääntömomenttikakusta isännän osan....

Siis eihän se lukkoperä penkityksessä "syö" tehoa sen enempää kuin normaali avoin murikkakaan, kun renkaat pyörii samaa nopeutta.
Renkaiden pyörimisnopeuden ero aiheutaa kitkapintojen pyörimistä toisiaan vasten ja yrittää siten tasata vetoakseleiden pyörimisnopeuden.

jos kitkapinnat luistaisi jatkuvasti suoraa ajaessa niin perän öljyt kiehuisi "välittömästi"

Sanotaan nyt että täällä forumilla moni huumorilla heitetty lausahdus otetaan liika tosissaan...

Ei mulla muuta.

[Roisto]

Huumoria pitää ryydittää aina muutamalla hymiöllä. Vitsin ymmärtäminen on vaikea laji.

t.
Ristoi